Seuran kolumbialainen kummilapsi Juli
Halusimme laajentaa ajatusmaailmaamme ja ehkä samalla olla hyödyksi jollekin, ja niin sitten vuonna 2001 saimme Suomen lähetysseuran kautta kummilapseksi Juli-tytön Etelä-Amerikasta Kolumbiasta. Juli sisaruksineen asuu El Cocuyn kaupungissa isosiskonsa Margaritan hoivissa, sillä heidän molemmat vanhempansa ovat kuolleet.
Kun Juli kävi lukiota, hänen oli kouluun päästäkseen ratsastettava aamulla tunti ja illalla toinen tunti takaisin kotiin, koska lähempänä ei ollut yläastetta. Hevosta varten täytyi vuokrata maatilkku, jossa se voi olla väliajat laitumella. Toisena vaihtoehtona olisi ollut asunnon vuokraaminen kaupungin keskustasta ja asuminen kaukana kotoa. Julin koulu on sujunut oikein hyvin, huolimatta pitkästä koulumatkasta. Julin koulussa on tapana pitää koulutanssiaiset yhdeksäsluokkalaisille, joten vuonna 2003 oli Julin luokan tanssiaiset.
Julin isosisko Margarita on tarkka taloudenpitäjä ja on saanut säästettyä sen verran, että sai ostettua kaksi vuohta. Lapset viljelevät myös maatilkkua, jonka tuotosta maanomistaja saa puolet ja lapset toisen puolen.
El Cocuyssa on kylmä ja hyvin tuulinen ilmasto, koska se sijaitsee lähellä Sierra Nevada de El Cocuy -vuoristoa. Lämpötila vaihtelee +8 - +15 asteen välillä. Koska Kolumbia sijaitsee päiväntasaajan tuntumassa, siellä ei ole meille suomalaisille tuttua selkeää vuodenaikojen vaihtelua ja lämpötilakin pysyy kesät talvet lähes samana.
Pidämme espanjaa puhuvaan Juliin yhteyttä kirjeitse. Englanninkieliset kirjeet lähetetään Kolumbian evankelis-luterilaisen kirkon kummilapsiohjelman toimistoon, jossa ne käännetään espanjaksi. Julin kirjeet taas käännetään englanniksi, ennen kuin ne lähetetään meille. Kummimaksua maksamme 201,84 € vuodessa, se tekee n 55 senttiä päivässä eli sillä ei saisi edes kahvikupillista huoltoaseman baarissa. Rahaa olemme keränneet tapahtumia järjestämällä.
Juli on loppuvuodesta 2005 saanut ylioppilastodistuksen, josta iloitsemme suuresti yhdessä hänen ja hänen perheensä kanssa.
Juli on vuonna 2008 siirtynyt aikuisen ihmisen itsenäiseen elämään ja toivomme, että meidänkin pieni tukemme voisi omalta osaltaan helpottaa hänen tietään.
|